Talvi- ja jatkosodassa hevosilla oli aivan keskeinen rooli armeijan liikkuvuuden ja huollon kannalta. Niinpä talvisodassa 72 000 ja jatkosodassa 50 000 siviilihevosta sai kutsun isänmaan palvelukseen. Niistä yli 20 000 ei palannut omistajilleen.
Venäläiset tark’ampujajoukot rakennuttivat kaksi kylmää ja yhden lämpimän punatiilisen hevostallin kasarmialueelle 1910-luvulla. Sodan aikana yhdessä niistä toimi hevosten sairastalli, toisessa majailivat toimituskomppanian työhevoset ja kolmannessa päämajan ratsut. Niistä kuuluisin oli ylipäällikön Käthy-ratsu.
Kasarmilla työskenteli päämajan eläinlääkintäosasto, jonka vastuulla oli hevosten hankinta puolustusvoimien tarpeisiin ja niiden huolto.
Kivikasarmit ovat nykypäivänä osa Mikkelin ammattikorkeakoulua ja entiset tallirakennukset ovat uudessa käytössä. Voit käydä aterioimassa Ravintola Tallissa, lainaamassa kirjoja Mikkelin ammattikorkeakoulun kirjastosta tai opiskella ympäristöteknologiaa ympäristölaboratoriossa.
