Talvisodan alusta lähtien joukkosidontapaikoille alkoi tulla fyysisesti haavoittumattomia, mutta mieleltään perin pohjin järkkyneitä miehiä. Puolustusvoimien lääkintähuolto ei ollut varautunut psyykkisiin häiriöihin käytännössä lainkaan.
Jatkosodan hyökkäys- ja peräytymisvaiheessa psyykkiset häiriöt olivat taistelusidonnaisia, asemasotavaiheen aikana useista muista syistä johtuvia. Tuon ajan sotapsykiatria oli nykypäivän näkökulmasta lapsenkengissään. Hoitomuodot olivat sen mukaiset ja sairastumisen perimmäisen syyn katsottiin olevan yksilön ”sairaalloisessa sielunrakenteessa”.
17. Sotasairaala toimi useissa eri paikoissa Mikkelissä. Yksi niistä oli 1920-luvulla Moision kuninkaankartanon ja sotilasvirkatalon paikalle rakennettu Mikkelin piirimielisairaala. Jatkosodan aikana Moisiossa toimi sekä kirurgian osasto että psyykkisistä häiriöistä kärsiville tarkoitettu osasto.
Moisiossa toimii edelleen psykiatrinen sairaala, jonka yhteydessä on Moision sairaalasta ja psykiatrisesta sairaanhoidosta kertova, kesäisin ja sopimuksen mukaan avoinna oleva sairaalamuseo.
