Kansanopistot ja vapaa sivistystyö olivat väyliä opinhaluisen nuorison koulutukseen aikana, jolloin koulunkäynti ei ollut kaikille mahdollista. Otavan kansanopisto oli koko talvi- ja jatkosodan päämajan eri osastojen käytössä ja puhuttiin ”Otavan varuskunnasta”.
Talvisodan alussa opistolla toimivat puolustusvoimien kartta-aineistoista vastannut topografikunta, koulutus- ja propagandaosastot sekä sotarovasti. Mikkelin loppiaisaaton pommituksen jälkeen ylipäällikkö Mannerheim esikuntineen muutti opistolle puolentoista kuukauden ajaksi.
Jatkosodan aikana Otavan opistolta järjesteltiin maan rautatiekuljetuksia: puolustusvoimien keskitys- ja huoltokuljetukset, siviilikuljetukset, teollisuuden ja kaupan tavarakuljetukset ja saksalaisten huoltokuljetukset Lappiin muodostivat monisyisen palapelin, jota pommitukset ja kalusto-ongelmat osaltaan vaikeuttivat.
Päämajan koulutusosaston rooli muuttui sodan kääntyessä asemasodaksi; ohjesääntöjen laatijasta tuli joukkojen mielialan ylläpitäjä liikuntakasvatuksen ja erilaisen koulutustoiminnan avulla. Hiihto- ja nyrkkeilyharrastus olivat ensisijaisia ja rintamamiehille järjestettiin opintomahdollisuuksia.
Otavan Opisto toimii edelleen monialaisena, vapaan sivistystyön kentässä operoivana kansanopistona.
