Marskin pöydän antimet tarjolle Mikkelin ravintoloihin

Mitä syötiin Ylipäällikön pöydässä Normandian maihinnousun päivänä, entä päivänä jolloin Viipuri antautui? Se selviää Päämajakaupungin tarina-aterioista.

Torstaina Mikkelissä julkistetut Päämajakaupungin tarina-ateriat kertovat kahdesta ihmiskunnan historiassa tärkeästä asiasta, ruuasta ja sodasta. Ateriat ovat merkittävä osa kansainvälistä diplomatiaa ja kanssakäymistä. Suomen marsalkka, ylipäällikkö ja vapaaherra Gustaf Mannerheim tunsi perinpohjaisesti kaikki aterioinnin muodot, sotilaana rintamatilanteessa, tutkimusmatkailijana Aasiassa, Venäjän keisarin hovissa, kansainvälisenä aristokraattina.

Päämajakaupungin tarina-ateriat muodostavat kokonaisuuden, jossa toisen maailmansodan hetket ja ylipäällikön pöydän antimet yhdistyvät. Ylipäällikkö seurueineen ja vieraineen ruokaili jatkosodan aikana Mikkelin Klubin huoneistossa, joka sijaitsi upouudessa Suur-Savon Osuuskaupan toimitalossa torin varrella. Ruoka valmistettiin samassa talossa sijainneen Hotelli Kalevan keittiössä. Ylipäällikön nuorempi adjutantti Oswald Bäckman teki päivittäin muistiinpanot lounas- ja päivällisseurueen kokoonpanosta ja menusta. Nuo muistiinpanot ovat säilyneet pääsääntöisesti kesän 1944 ajalta.

­Kapteeni Bäckman kertoi minulle vuonna 1991, että Marsalkka oli kysynyt häneltä mitä lounaalle on tarjolla eikä hän ollut osannut vastata. Sen jälkeen hän soitti joka aamu Kalevaan ja kysyi lounaan ja päivällisen menun. Hän kertoi kirjoittaneensa tiedot muistilapulle ja myöhemmin arkistoineensa ne mappeihin, samalla kertaa kun arkistonne siirrettiin Kansallisarkistoon, sanoo Tarina-ateriat taustoittanut historiantutkija Pia Puntanen.

Kansallisarkistostahan muistiinpanot edelleen löytyvät, kun Puntanen ne syksyllä 2016 kaivoi käsiinsä. Päämajakaupungin tarina-ateriat koostuvat noiden Bäckmanin tekemien muistiinpanojen ympärille, yhdistettynä toisen maailmansodan hetkiin. 11 ateriassa kussakin kerrotaan aterialle osallistuneista ja tapahtumasta tai teemasta, joka tuohon hetkeen liittyi.

Kaikkiaan muistiinpanoja on säilynyt noin 260 ateriasta. Maarit Knuuttila, kokki, opettaja ja kansatieteen tohtori, ruokakulttuurin asiantuntija kävi muistiinpanot läpi ja kirjoitti näille aterioille ruuan tarina – listalla olevien ruokien kulttuurihistoriasta, valmistustavoista sekä sota-ajan ja ravintolatoiminnan yhdistämisestä.

Näillä aterioilla kolme sankaria: Taava, Hilda ja rouva Hulda Riipinen. Kaksi ensimmäistä olivat Kalevan keittäjättäriä ja jälkimmäinen omistajatar. Rouva Riipinen suunnitteli ruokalistat – juhla- ja muilla aterioilla yhdessä vanhemman adjutantin majuri Ragnar Grönvallin kanssa – ja Taava ja Hilda toteuttivat. He suoriutuivat tehtävästä ”sangen ansiokkaasti”, kuten Mannerheim kirjoitti sisarelleen Evalle.

Ateriat sisälsivät lounaalla alkuruuan, pääruuan ja jälkiruuan, päivällisellä ruokalajeja oli neljä. Harvoin menujen yhteydessä oli mainintoja ruokajuomista. Kuhaa ja lohta oli usein, ja ateriat olivat pääsääntöisesti kevyitä. Säilyneet muistiinpanot ovat pääsääntöisesti vuodelta 1944 ja sen kesäajalta – niinpä sesonki näkyy hyvin, esim. raparpereissa tai mansikoissa. Kesän ylivoimaisesti suosituin jälkiruoka oli viili, sitä tarjottiin 84 kertaa.

Tarina-aterioita tarjotaan mikkeliläisissä ravintoloissa Suomen 100- ja Mannerheimin 150-vuotisjuhlien kunniaksi. Mukana ovat Mikkelin Klubi/Osuuskauppaa Suur-Savo, Kenkävero, Kyyhkylän kartano, Ollinmäen viinitila, ravintolat Niinipuu, Pitopata ja Mikaeli sekä Tertin kartano ja Mikkelin Upseerikerho.

Kukin ravintola toteuttaa menuja omana versionaan.

Päämajakaupungin tarina-aterioihin voit tutustua uudistuneilla sivulla www.sodanjarauhankeskus.fi ja ne ovat osa Sodan ja rauhan keskus Muistia suunnittelevan hankkeen toimintaa.