Sotaan liittyvää kaunokirjallisuutta luetaan ja julkaistaan Suomessa valtavia määriä. Erityisesti talvisota ja siihen liittyvät tarinat kiinnostavat. Suomi olikin koko maailman katseen kohteena talvisodan aikaan, sillä toisen maailmansodan muilla rintamilla oli hiljaista.
Mikkelin III sotakirjallisuustapahtumassa 28.9.2019 keskitymme talvisodan aikaa käsittelevään kauno- ja tietokirjallisuuteen.
TAPAHTUMAN OHJELMA 28.9.2019 klo 10.00-17.00
Paikka: Kulttuuritalo Tempo, Mikonkatu 23, 50100 Mikkeli.
9.30–10.00 Ovet auki, ilmoittautuminen, kirjakaupat ja pop up -kirjasto auki / 10.00–10.05 Hyvästi Kirvesmäki (Yrjö Jylhä), lausuja Markku Halttunen / 10.05–10.15 Sotakirjallisuustapahtuman avaus, puheenjohtaja, kirjailija Juha-Pekka Koskinen / 10.15–11.05 Talvisodan alkaessa ei alkanut talvisota, kirjailija Petri Tamminen / 11.05–11.55 Kollaa kestää ja muita talvisodan tuntoja, FT Virpi Launonen / 11.55–12.55 LOUNASTAUKO / 12.55–13.00 Niin vaikea (Yrjö Jylhä), lausuja Markku Halttunen / 13.00–13.50 Talvisodan brittiläiset tulkitsijat, apulaisprofessori Antero Holmila, Jyväskylän yliopisto /13.50–14.40 Kiannon ja Sillanpään talvisota – kaksi vastakkaista kohtaloa, professori emeritus, kirjailija Panu Rajala / 14.40–15.00 TAUKO / 15.00–15.05 Kohtaus metsässä (Yrjö Jylhä), lausuja Markku Halttunen /15.05–15.55 Herra ja jätkä – Talvisodan ihmeen tekijät, VTT, everstiluutnantti Juha Mälkki / 15.55–16.45 Tapa tai tule tapetuksi – sotilas ja sodan todellisuus, FT, kirjailija Päivi Lipponen / 16.45–17.00 Sotakirjallisuustapahtuman yhteenveto, puheenjohtaja, kirjailija Juha-Pekka Koskinen
Lipun hinta on 45 €.
Sota on yksi kotimaisen kirjallisuuden kuumimmista aiheista, pelkästään talvi- ja jatkosodasta kertovia tietokirjoja ilmestyy vuosittain kymmeniä. Fiktiivisessä kirjallisuudessa sota-aihe näkyy teemoina, motiiveina, ajoituksina, romaanihenkilöiden toiminnan selittäjinä. Päämajakaupunkina Mikkeli on elänyt sotaa läheltä, sen kaduilla ovat kulkeneet suomalaiset ja saksalaiset upseerit, sotilaat, tiedotuskomppanian kirjailijatyypit, kuten Olavi Paavolainen, Marsalkka Mannerheim on kävellyt päämajasta Mikkelin Klubille nauttimaan päivällistä. Mikkeliin avataan vuonna 2021 Sodan ja rauhan keskus Muisti. Ensimmäinen Mikkelin sotakirjallisuustapahtuma järjestettiin vuonna 2017 osana Sodan ja rauhan keskus Muistin perustamishanketta. Tapahtuma järjestetään vuosittain, tänä vuonna kolmatta kertaa. Sotakirjallisuustapahtuman järjestää Mikkelin kesäyliopisto yhteistyössä Muistin, Mikkelin kaupungin museoiden ja Mikkelin seutukirjaston kanssa.
Lisätietoja: koulutus(a)mikkelinkesayliopisto.fi tai 015 210 300
Puhujat
Panu Rajala
Filosofian tohtori, professori emeritus Panu Rajala on kirjailija ja kirjallisuuden tutkija ja hän on toiminut myös teatteriohjaajana. Rajala on Suomen huomattavampia F. E. Sillanpään ja Mika Waltarin tuntijoita. Hän on kirjoittanut Sillanpäästä elämäkertatrilogian sekä Waltarin näytelmistä kertovan kirjan Noita palaa näyttämölle: Mika Waltari parrasvaloissa vuonna 1998 ja Waltarin elämäkerran Unio mystica: Mika Waltarin elämä ja teokset vuonna 2008. Hän on ollut F. E. Sillanpään seuran puheenjohtaja vuodesta 1996 lähtien ja Suomen Vanhan kirjallisuuden päivien ohjelmajohtajana vuodesta 2007. Hän oli myös vuonna 2000 perustetun Mika Waltari -seuran ensimmäinen puheenjohtaja.
Päivi Lipponen
Kirjailija Päivi Lipponen on kirjoittanut useita tietokirjoja, artikkeleita ja kolumneja eri lehtiin ennen Ihmisyyden vuoksi ilmestymistä lokakuussa 2018. Romaanissa Ihmisyyden vuoksi liikutaan sisällissodan, toisen maailman sodan ja nykyajan välissä. Romaania voisi luonnehtia sukupolvitarinaksi, jossa perhe kokee vuosikymmenten aikana isoja käänteitä. Historia avautuu ihmiskohtaloiden kuvauksissa. Romaanin tarinasta paljastuu, miten länsimaiset hyveet häviävät totalitarismin tieltä toisessa maailmansodassa. Lipponen väitteli filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistossa 2006. Päivi Lipponen on toiminut historian ja yhteiskuntaopin opettajana Eiran aikuislukiossa, ollut kansanedustaja vuosina 2007-2015 ja vaikuttanut Helsingin kaupunginvaltuustossa vuosina 1997-2015.
Petri Tamminen
Petri Tamminen on valmistunut Tampereen yliopistosta pääaineenaan tiedotusoppi. Tamminen työskentelee vapaana kirjailijana. Petri Tamminen tunnetaan lyhytproosan ja lakonisen huumorin mestarina. Esikoisteos, liuskan mittaisia tarinoita sisältävä kokoelma Elämiä ilmestyi vuonna 1994. Suuren yleisön tietoisuuteen Tamminen nousi Enon opetukset -romaanin Finlandia-ehdokkuudella vuodella 2006. Tammisen Suomen historia ilmestyi vuonna 2017. Petri Tamminen on haastatellut kirjaa varten yli 500 suomalaista. Tarinoiden ja muistojen aikajana kattaa koko sadan vuoden matkan. Tammisen tuotantoa on käännetty englanniksi, ruotsiksi, saksaksi, tanskaksi, sloveniaksi, latviaksi ja tsekiksi. Tamminen on saanut useita palkintoja kirjallisesta tuotannostaan mm. Veijo Meri-palkinnon vuonna 2016.
Juha-Pekka Koskinen
Mikkelin III sotakirjallisuustapahtuman puheenjohtajana toimiin kirjailija Juha-Pekka Koskinen. JP Koskinen on monipuolinen kirjailija, joka on julkaissut historiallisten romaanien lisäksi rikosromaaneja, tietokirjoja, lasten- ja nuortenkirjoja sekä novelleja. Koskinen on julkaissut myös artikkeleita ja pakinoita eri lehdissä. Kirjailijana Koskista on luonnehdittu taitavaksi rahan ja vallan vaikutuksen kuvaajaksi sekä yhteiskunnallisesta että yksityisen ihmisen näkökulmasta. Koskisen historiallisissa romaaneissa suurten tapahtumien takaa paljastuu pienten ihmisten koskettavat kohtalot. JP Koskisella on kaksi filosofian maisterin tutkintoa, toinen Helsingin yliopistosta pääaineena matematiikka ja toinen Jyväskylän yliopistosta pääaineena kirjoittaminen.
Antero Holmila
Filosofian tohtori Antero Holmila työskentelee Jyväskylän yliopistossa historian ja etnologian laitoksella apulaisprofessorina. Tutkijan hän on erikoistunut toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan ja sodan jälkitiloihin monista eri näkökulmista, jossa yhdistyvät sekä yleinen- että Suomen historia. Holmila tutki väitöskirjassaan holokaustin käsittelyä Britannian, Ruotsin ja Suomen lehdistössä vuosina 1945-50. Sen lisäksi hän on julkaissut kirjoja talvisodasta maailman lehdistössä, holokaustista ja rauhaan paluusta Suomessa 1945-49.
Juha Mälkki
Everstiluutnantti Juha Mälkki väitteli Helsingin yliopistossa valtiotieteen tohtoriksi vuonna 2008. Väitöskirjassaan herrat, jätkät ja sotataito hän tutki kansalaissotilas- ja ammattisotilasarmeijan rakentumista 1920- ja 1930- luvuilla. Mälkki työskentelee Puolustusvoimien tutkimuslaitoksessa ja tutkii ja kehittää suomalista sotataitoa ja sotataidollista ajattelua. Juha Mälkki hyppää sotakirjallisuustapahtuman puheenvuorossaan puolen miljoonan henkilön sotilasorganisaation sisälle ja muodostaa eräänlaisen aikamatkan kulttuurisiin itsestäänselvyyksiin ja dialogien merkitykseen sotilaallisen suorituskyvyn rakentamisessa.
Virpi Launonen
Mikkeliläinen Virpi Launonen väitteli Itä-Suomen yliopistossa filosofian tohtoriksi alkuvuodesta 2019. Hänen väitöskirjansa on ensimmäisen historian väitöskirja Salpalinjasta. Launosen väitöskirja käsittelee linnoittajien huoltoa ja vapaa-ajan järjestelyjä vuosina 1940 ja 1941. Launosta kiinnostivat erityisesti linnoitustöiden arki ja mieskohtalot. Launonen on Mikkelin kaupungin elinikäisen oppimisen ja osallisuuden tulosalueen johtaja ja hänen johtaa Mikkelin seutukirjastoa.
Sivun yläreunan kuva: SA-kuva
